Nyt ne on koettu. Jaa mitkä? No kesän festarit.
Ensimmäinen oli suurin festari, tai konsertti ylipäätään, jossa olin ikinä ollut. Sauna Open Air. Vähän hirvitti ensin, mutta hyvin se meni. :) Oli aivan älyttömän hauska päivä foorumilaisten kanssa (KIITOS heille!).
Sturm und Drang veti vähän lyhennetyn keikan aikataulun tiukkuuden takia, ja se jäi vähän vaivaamaan... That's The Way I Am (btw yksi lempibiiseistäni) jäi kokonaan soittamatta, ja varmaan joku muukin biisi, eikä huudatuksia ja esittelyjä ollut. Että luulisi menneen koko päivän pilalle, mutta kun keikalle pääseminen sinänsä on jo ihan mahtavaa, niin hyvä mieli jäi joka tapauksessa. :)
Mötley Crüe oli sitten tietysti ihan omaa luokkaansa. Vaikka en tiennyt biiseistä kuin muutaman, niin tunnelma oli silti katossa! :) Ihmisiä oli PALJON, ja meinasi välillä pakokauhu iskeä, kun yritettiin kavereiden kanssa tunkea yleisön läpi sivummalle... Päästiin sitten lopulta ihan kohtuulliselle paikalle, vaikka edessämme olikin muutama humalainen ukko heilumassa. (Seisoskeltiin sitten siinä ja odotettiin keikan alkua. Yhtäkkiä yleisön seasta tulivat Sturmit André ja Henkka, ja hieman säikähdettiin! Mooiii!!! André: "TEERRRRVE!" Jäätiin kyllä nauramaan... :DDD) Lopulta keikka alkoi piiiitkältä tuntuvalla introlla, ja sitten viimeinkin lavan edessä ollut iso musta kangas putosi ja Kickstart My Heart pamahti käyntiin. Yleisö räjähti. Oltiin ensin kavereiden kanssa silleen "no taputetaan nyt vähän", mutta voin kyllä sanoa että täysi sekoaminen tuli aika pian. Heiluttiin siinä ihan täysillä mukana, vaikkei kukaan meistä varmaan Mötleytä varsinaisesti kuuntelekaan. (Pitäisi varmaan vähän kuunnella Tubesta, kun biisit kuulostivat niin hyviltä livenä.... :))
Saunasta jäi muistona SOA-kassi ja -pinssi, sekä yli 300 valokuvaa. :)
Mötleyn laulaja Vince Neil
Sturm und Drang
Toinen festari oli hieman pienempi kuin eka: Konneveden Häyrylänranta Pop. Tosin musapuoli kallistui enemmän rockin puolelle, kun esiintyjinä olivat Severity, Pete Parkkonen ja - yllätys yllätys - Sturm und Drang. :)
Severity oli jokin konneveteläinen bändi, josta en tiennyt alunperin mitään. Vetivät ihan hyvän keikan, joitakin omia biisejä ja muutama coveri. Yleisö innostui laulamaan mukana Levotonta Tuhkimoa, kun laulaja käski... :D
Pete Parkkostakaan en ollut nähnyt livenä aiemmin, ja olihan tuo hyvä keikka myös. En ollut kuullut Peteltä muita kappaleita kuin radiossa pyörivät singlet, ja oli ihan hauska kuulla muitakin biisejä. Girl In A Uniform kuulosti hyvältä livenä, ja Britney Spears-cover Womanizer oli paljon parempi kuin alkuperäisversio. :)
Ja sitten... Ainakin puolen tunnin roudauksen, testaamisen, teknisten ongelmien ja ODOTUKSEN jälkeen Last Of The Heroesin intro alkoi ihan yllättäen. (Se tuli oikeasti ihan yhtäkkiä, roudarit vaan lähtivät pois lavalta ja samantien alkoi keikka...) Siitä lähti noin tunnin (?) kiljuminen. Ääni pois vaan, kyllä se tulee kumminkin takaisin joskus... :D Keikka oli paras tähänastisista SuD-keikoistani (JKL Rock, JKL Paviljonki, SOA ja tämä)! Sturmiksen pojistakin näki, että hyvin menee: Andu pelleili lavalla koko ajan ja kaikkia nauratti, niin bändiä kuin yleisöäkin. Ja keikan jälkeen jaksoivat vielä tavata faneja ja kirjoittaa nimmareita. :)
Muistona Häyrylänranta Popista jäivät SuD-nimmarit ja yhteiskuvat kaikkien viiden kanssa, sekä jalat täynnä mäkäräisenpistoja. :D
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.